Miksi paikallislehti on olemassa?

train-925982_1920

08 joulu Miksi paikallislehti on olemassa?

Viime viikkoina olen käynyt useita hyviä ja perinpohjaisia keskusteluja suomalaisten paikallislehtien päättäjien kanssa. Pääasiallinen lähtökohta keskusteluissa on ollut median digitalisoituminen ja sen ilmentymät paikallislehden näkökulmasta. Nämä keskustelut ovat rönsyilleet mukavasti ja saaneet miettimään syvällisemmin Paikallislehtien olemassaolon syitä ja perustaa sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen peilaten.

Koska itse olen taustaltani pikkukylän poika, joka vartuttuaan hakeutui kaupunkiin liiketaloutta opiskelemaan pitäydyn omakohtaiseen näkökulmaan kuluttajana ja kaupallisen tuotteen markkinoijana, enkä kuvittelekaan ruotivani riippumattoman journalismin merkitystä itsessään.

Kasvoin itse -70 ja -80 lukujen taitteessa perheessä, jossa paikallislehti oli tärkeä osa elämää ja puskaradion ohella tärkein informaatiokanava paikallisista asioista. Vanhempani olivat yhteisössä aktiivisesti mukana niin liike-elämässä, kunnalllispolitiikassa, seurakunnassa kuin yhdistystoiminnassakin. Kaikista näistä olennainen tieto tuli paikallislehdestä ja itsekin opin heti luettuani hakemaan pesäpalloseuran harjoitusvuorojen ajat lehdestä.

Paikallislehden tilaaminen oli itsestäänselvyys ja sen rooli yhteisönsä tiedon ja sivistyksen ytimenä vankkumaton. Mitä tiiviimpi paikallinen yhteisö on, sen vahvempi paikallislehden asema omalla alueellaan on edelleenkin. Tämän takia uskon että painettujen medioiden joukossa paikallislehti on se, jonka asema rapautuu hitaimmin kuluttajien mediakäytön digitalisoituessa.

Median digitalisoitumista viimeiset viisitoista vuotta läheltä tarkastelleena, tuntuu välillä hämmentävältä ajatus, ettei vieläkään kaikkialla koeta digitalisaation olevan ajankohtainen oman lehden osalta. Tosiasia on, että painettu media menettää merkitystään kuluttajien ajankäytössä ja mainostajien rahankäytössä kiivasta tahtia. Paikallislehden rooli yhteisön sydämenä on tulevaisuudessakin validi ja tarpeellinen. Kuluttajien opettaminen toimimaan uudella tavalla ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä ja nyt on aika pienemmissäkin lehdissä miettiä miten paikallislehden rooli pystytään täyttämään tulevina vuosina kannattavasti.

Suuremmat mediayhtiöt ovat kokeilleet erilaisia digitaalisia ansaintamalleja niin mainostajilta kuin kuluttajiltakin. Onnistumisiakin on, mutta kehityksen hitaus vaatii päättäjiltä ja kehittäjiltä aikamoisia lehmän hermoja. Kun verrataan digitaalisia tulovirtoja perinteisestä paperilehdestä tuleviin, digieurot ovat edelleenkin pieniä. Vääjäämättä tulovirrat kuitenkin lähenevät toisiaan, jos ei muuten niin perinteisen liiketoiminnan kuihtuessa tasaisesti.

Iloinen asia digitalisaatiossa paikallislehden näkökulmasta on se, että kilpailu digitaalisia ratkaisuja tarjoavien yritysten kesken on kovaa ja isompien mediatalojen kehittämät mallit jalostuvat pienempienkin saavutettavaksi.

Kynnys hypätä digitalisaation junaan on nyt vedetty matalalattiabussin tasolle Raitti Paikallislehtisovelluksessa. Se perustuu kuvaamaani ajatukseen paikallislehden roolista oman paikallisen yhteisönsä tietokanavana. Lehti viedään nyt entistä lähemmäs lukijaa jakamalla sisältö suoraan kännykkään. Perinteisen lehden tuottaman sisällön lisäksi otetaan yhteisö mukaan sisällöntuotantoon sosiaalisen median ja helposti verkon kautta käytettävien palvelujen avulla. Tarkoituksena on tarjota lehdille mahdollisuus rakentaa uutta digitaalista liiketoimintaa ja pitää entistä paremmin kiinni tilaajistaan mobiiliratkaisulla tuotetun lisäarvon kautta.

Tällä kulmalla on taas mukava jatkaa keskusteluja paikallislehtien kanssa positiivisen tulevaisuuden rakentamisesta. Toivottavasti se näyttää keskustelun jälkeen valoisammalta ja tuntuu olevan lähempänä ja helpommin tavoiteltavissa.

No Comments

Post A Comment