Paikallislehden pahin kilpailija

like it kuva

20 maalis Paikallislehden pahin kilpailija

Suomalaiset paikallislehdet ovat pitkään olleet aika turvallisessa asemassa kilpailun suhteen ja useimpien osalta on liiketoimintaa on ollut suhteellisen helppo pyörittää perinteisen mallin mukaan paikallisiin mainostuloihin ja tilaajatuottoihin nojaten. Viime aikoina kuitenkin paikallislehtienkin osalta näiden molempien tulovirtojen tulevaisuus on alkanut huolettaa hieman enemmän lehtien päättäjiä.

Ei paikallinen kilpailuympäristö sinällään ole muuttunut mihinkään. Ei ole vielä tullut tavaksi, että naapuripaikkakunnan lehdet tekevät vihamielisiä invaasioita tai paikalliset verkkouutissivustot keräävät mainostulot paikkakunnalta. Mikä on sitten paikallislehden pahin kilpailija?

Jos mietitään kuluttajan mediakäytön kehitystä selvää on se että verkko vie ajankäytöstä entistä suuremman osan ja paperisen median merkitys on vähentynyt. Oli taustalla sitten tiedonvälityksen nopeus, hyvä tavoittavuus tai sisällön määrä, on lehden vaikea kilpailla verkon kanssa. Jos vertaillaan käyttöliittymän toimivuutta tai sisällön laatua mennään jo mielipideasioihin. Mutta kun mietitään paikallislehden tärkeintä kilpailutekijää on se itsestään selvä, paikalliset uutiset. Niin kauan kuin ihmisiä kiinnostaa se mitä heidän lähipiirissään tapahtuu on paikallislehdellä paikkansa ja itse uskon että tämä tarve ei tule poistumaan.

Tämän takia paikallislehti on paperilla ilmestyvistä uutismedian muodoista se, joka tulee kestämään parhaiten aikaa. Silti paikallislehdelläkään ei ole varaa enää olla miettimättä lehden roolia ja liiketoimintamalleja digitaalisissa välineissä. Parin viime vuoden aikana on noussut sosiaalisessa mediassa ilmiö, jota pidän tällä hetkellä paikallislehtien pahimpana kilpailijana ja johon lehden on mietittävä suhtautumistaan. Se on paikalliset Facebookin paikalliset ryhmät, joissa ihmiset jakavat asioita, jotka heidän mielestään muiden paikkakuntalaisten on hyvä tietää. Tai sitten tuovat vain mielipiteitään esiin halusivat muut sitä tai eivät. Tällä hetkellä onkin mielenkiintoista seurata millaisen roolin paikalliset Facebook-ryhmät saavat kunnallisvaaleissa.

Sanomalehdet ovat jo muutaman vuoden rakennelleet omaa läsnäoloaan sosiaalisen median kanavissa. Facebook sivun lisäksi lehdellä löytyy myös Instagram ja Twitter -tilit ja kai joku on jo ehtinyt Snapchattiinkin. Olen vähän miettinyt perusteita lehtien läsnäololle sosiaalisessa mediassa. Usein kun asia nousee keskusteluun, saan vastaukseksi selityksiä yleisen näkyvyyden kasvattamisesta ja brändin kasvattamisesta. Täytyyhän lehden mediakatu-uskottavuutensa säilyttääkseen olla mukana näin isossa trendissä. Tykkääjiä täytyy kerätä ja niitä vertaillaan sitten keskenään. Milläs niitä tykkääjiä saadaan? Jakamalla kiinnostavaa sisältöä tietysti. Sitten mietitään kuinka paljon lehden sisältöä jaetaan ilmaiseksi ettei se söisi liiketoimintaa.

Kuulostaako tutulta? Jotenkin tulee mieleen vuosituhannen vaihdetta edeltävä aika kun verkkosivuja pystytettiin. Mutta tylsänä liiketoimintalähtöisen ajattelun edustajana minun täytyy kysyä, miten tämä muuttuu rahaksi? Lehtien verkkosivujen osalta on tehty valtavasti työtä ja kehitystä ja vielä ei ole löytynyt sopivaa koodia tai scriptiä sammon rakennukseen sillä saralla. Jos nyt sitten yritettäisiin oppia vähän menneisyydestä ja mietittäisiin liiketoimintalähtöisesti vähän aikaisemmin. Nyt lehtitalojen liikevoittoprosenttien kehitys voi kyllä toimia parhaana konsulttina.

Nyt sitten paasaamisen jälkeen kuuluu ehdottaa ratkaisua. Sosiaalinen media ilmiönä on kasvanut jo niin suureksi, että sitä ei voi väistää eikä kieltää. Perinteinen keino suhtautua vahvaan viholliseen on liittoutua sen kanssa. Facebookin ja muidenkin sosiaalisten median kanavien sisällä oma myynti on käytännössä mahdotonta. Somefeedien pohjalta voidaan kuitenkin rakentaa omien verkkosivujen ja mobiilipalveluiden yhteyteen erilaisia sisältökokonaisuuksia, joiden kanssa samaan ympäristöön voidaan rakentaa myös mainonnan ratkaisuja.

Tähän tarkoitukseen löytyy erilaisia toteutusvaihtoehtoja, joista tietysti lähimpänä täältä katsottuna on eDockerin paikallislehtien sovellusympäristöihin rakennettu someseinä, jolla kootaan paikallinen keskustelu eri some-kanavista samaan palveluun. Se istuu luontevasti lehden tuottaman journalistisen sisällön yhteyteen osana yhteisöllistä mobiilisovellusta, johon kootaan paikallisen yhteisön kannalta kaikki kiinnostava sisältö yhteen paikkaan.

Yksi paikallislehden haasteista digitaalisessa maailmassa on se, miten lehden pienillä resursseilla pystytään tuottamaan päivittäin sisältöjä siinä laajuudessa että lukijoille riittää digimaailman vaatimusten mukaan tuoretta sisältöä luettavaksi. Tähän tarpeeseen yhteisön tuottama some-sisältö tuo hyvin käytettynä yhden tervetulleen avun ja lehti pääsee tarjoamaan uudenlaista palveluja omasta jakelukanavastaan.

Tämän huonosti peitetyn sisältömarkkinointiosuuden jälkeen palaan yleiselle tasolle.  Se miten digitaalista strategiaa rakennetaan on paikallislehdissä parin seuraavan vuoden tärkeimpiä asioita ja suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on kilpailunäkökulmasta yksi oleellisimmasta kysymyksistä siinä kohtaa. Lyhyen aikavälin euroja ei kannata sivuuttaa kriteerinä mietinnässä, vaikka tulevaisuuden ennustaminen ei tunnetusti helppoa olekaan.

 

No Comments

Post A Comment